• The golden boat
• Workshop
• Festivals
• Symposia
• Literary tours
• Gatherings

• gallery
• archive
• financing & partnership
• contact

Suomi:

Ilmestys puhuu kultaiset kiharat suustaan keskellä ilmaa



Jonnekin tänne lähelle se putosi. Se sisältää tietoa ja summattomasti rikkauksia.
Ilman sitä taivas on jotenkin yksinäinen. Mutta täällä sen häntä sytyttää tuleen puita kilometrien matkalta, hiljaista kytemistä sieluihin, olemme niin onnekkaita kun se on kaivanut itsensä meidän maahamme. Miten pääsemme käsiksi siihen? Tunnistammeko sen kun näemme? Metsä on vaitonainen. Se juuriaan myöten tahtoo aarteen kaikille ei kenellekään; sillä ei ole yksilön käsitettä. Ei se anna.



Olen satelliitti, muukalainen sanoi.

Päivää satelliitti. Vai onko epähienoa sanoa niin.
Toitko jäätä?


V slovenščini:
Jaz sem sateli, je rekel tujec.

Dober dan, satelit. Da ni to brezobzirno.
Ste prinesli led?

Prevod in glasbena impro-kompozicija Andraž Polič



Prikazen z zlatimi prameni v ustih spregovori v zrak.



Sem nekam v bližino je padla. Ima informacije in brezmejno bogastvo.
Brez nje je nebo nekako osamljeno. Ampak tukaj njen rep prižge ogenj v drevesih kilometre daleč in tiho tlenje v dušah; kakšno srečo imamo, da se je zakopala v našo zemljo. Kako naj pridemo do nje? Jo bomo prepoznali, ko jo bomo videli? Gozd molči. Vse do korenin želi zaklad za vse in za nikogar. Nima predstave o osebnem. Ne bo dala.



Satelit sem, je rekel tujec.


Živijo, satelit. Pa se sme tako reči?
Si prinesel led?

Prevedla Gregor Podlogar in Andraž Potrč



Razodetje spregovori zlate kodre iz ust na nebu

Udaril je nekam blizu. Nabrekel od podatkov in neizmernega bogastva.
Nebo je osamelo brez njega. Ampak njegov rep je v drevesih, včasih v več kilometrov dolgih drevoredih, zanetil žar, ki spokojno svetlika v dušah. Tako smo srečni, da se nam je zakopal v duše. Kako bi ga lahko prijeli? Ga bomo spoznali, ko ga bomo zagledali? Gozd molči. Do konca najtanjših korenin želi, da bi zaklad dobili vsi ali nihče, saj ne pozna pojma za posamezno. Ne bo dal.

Satelit sem, je rekel tujec.

Kako se da igrati satelit? Je vprašanje nevljudno?
Si prinesel kaj ledu?

Prevedel Iztok Osojnik


Suomi:
Pimeän aineen väki kenties istuu verhon takana ja keskustelee,
lasit kädessä, kuunnellen ihmeellistä musiikkia.
Kyllä he hämmästyvät nähdessään meidät, valon maailmankaikkeuden.



Delta-näyttämö. Miellyttävä tähän aikaan vuodesta.



Fotoniin liittyy aalto. Se kertoo fotonille miten olla ja minne mennä.



Aavemainen neutriino halki hiusten



Hän on minulle esimerkiksi kuin palokärki
hänen ystävälliset pyöreät silmänsä



Mutta aavemainen neutriino kaiken läpi
kaiken aikaa, viuhuen



Anna neutriinon punoa meidät yhteen
sen kulkea meidän lävitsemme edestakaisin ja olla yhtä aikaa sinussa ja minussa
aaltoluonteensa ja hiukkasluonteensa mukaisesti.



Näyttämö, vuorisilkillä peitetty,
kelluva.
Silkillä viimeistelty meri. Kun se liikehtii,
silkki asettuu.
Näyttämöllä kaksi kyyhkystä. You're full of beauty.
Come home young Bertie.
Ne pitelevät keskellään sen, mikä jää niiltä
Ne
Näyttämön aave ei jätä saapumatta,
se hivelee kaiken.
Sitten salama iskee.
Hämmästyttävää. Se vetää kaikki katsojat mukaansa.
He polkevat jaloillaan vettä, ovat tulleet kaukaa jokea pitkin.
Suistossa he jakautuivat läntisen ja itäisen katsomon mukaisesti,
kiersivät riutat ja saaret.
Hetkeksi heidän jalkansa sattuivat pohjaan,
joka oli kovaa, kimaltavaa hiekkaa kuin mosaiikkia.
Sitten aukesi meri ja he asettuivat mukavasti katsomaan.


V slovenščini:
Ljudje temne snovi morda sedijo za zaveso in se pogovarjajo,
s kozarci v roki poslušajo čudovito glasbo.
Res bodo presenečeni, ko bodo videli nas, vesolje luči.



Oder Delta. Zelo prijeten v tem letnem času.



Na foton se priključi valovanje. Fotonu pove, kaj naj bo in kam naj gre.



Duhu podoben nevtrin čez lase.



Meni se zdi na primer podoben črni žolni.
Njegove prijazne okrogle oči.



Ampak duhu podoben nevtrin skozi vse.
Skozi čas šviga.



Naj naju nevtrin splete skupaj,
naj se sprehodi skozi naju, naprej in nazaj,
in naj bo hkrati v tebi in meni,
v skladu s svojo naravo valovanja in delca.



Oder, prekrit z nekakšno svilo,
lebdi.
Morje iz svile. Ko vzvalovi,
se svila poleže.
Na odru golobici. You're full of beauty.
Come home young Bertie.
Med sabo držita tisto, kar ju bo …
Med sabo.
Duh odra se bo prikazal,
vse bo pobožal.
Potem udari strela.
Osupljivo. Vse gledalce pritegne.
Brodijo po vodi, od daleč so prišli po reki.
V delti so se razdelili na vzhodni in zahodni avditorij,
obšli so grebene in otoke.
Na kratko so se s stopali dotaknili dna.
To je bil trd, svetleč pesek, podoben mozaiku.
Potem se je odprlo morje in oni so se udobno namestili
in čakali na začetek.

Prevedla Gregor Podlogar in Andraž Potrč



Morda za zastorom sedijo ljudje iz temne snovi, se s kozarci
v rokah pogovarjajo in poslušajo čudovito glasbo.
Presenečeni bodo, ko nas bodo zagledali, nas, vesolje luči.

Stanje Delta. V tem letnem času zelo prijetno.

Foton je povezan z valovanjem. To fotonu pove, kako naj bo in kam naj švigne.

Fantomski nevtrino skozi lase

Jaz ga, na primer, vidim kot črno žolno
Okrogle, prijazne oči

Ampak fantomski nevtrino šviga skozi vse.
Neprestano, švisteeeeeč

Naj naju stke, nevtrino
Naj šviga sem in tja skoz naju, hkrati v tebi in v meni
V skladu z naravo valovanja in delca.



Oder, prekrit s svilo za podlogo.
Rahlo valujočo.
Ocean prekrivajoče svile. Ko vzvalovi,
Se svila zgladi.
Dve golobici na odru. Kipiš od lepote.
Mlada Bertie, vrni se domov,
V svoji sredi imajo tisto, kar oni
Oni
Odrski duh se ne bo pozabil prikazati,
V sega se dotakne.
Potem udari strela.
Presenetljivo. In publiko povleče za sabo.
Gazijo po vodi, od daleč so prišli vzdolž reke.
V delti zavijejo k Vzhodnim ali Zahodnim sedežem,
Se vrtijo okoli grebenov in otokov.
Se za hip z nogami dotaknejo tal,
Gladkega, kot mozaik svetlikajočega se peska.
Ocean se razpre, udobno so se posedli, da bodo gledali.

Prevedel Iztok Osojnik


Nihongo:
裏貼りの絹でおおわれた舞台、
浮かんでいる。
絹で裏貼りされた海。海が動けば
絹は沈む。
舞台の上には二羽のハト。“You’re full of beauty.
Come home young Bertie.”
舞台の真ん中にいる彼らは彼らの
彼らの
舞台に取り憑いた幽霊は几帳面に現れて
すべてをひとなでにする。
そして雷が落ちる。
驚いた。観客全員がびっくりだ。
観客は水の中を歩き進む。ずっと向こうの河からやってきたんだ。
中州で彼らは東側の席か西側の席へと向かう
暗礁や島々を迂回しながら
少しの間、足が海底に触れる、
モザイクのように硬くて不確かな砂に
そして海は再び開けて、観客はそれを安心して眺めている

Nihongo-yaku: Hiroshi Hasebe


Suomi:
WOW,
kun tiedemies kirjoittaa ylös signaalin
jonka pitkä jäniksenkorva kaappasi syvästä avaruudesta;
kun näyttämön aave poistuu vaikuttavasti;
kun hiukset ilmaantuvat saksien alta taipuisina kuin käärmeet;
kun etanat kieppuvat pitkin sukuelintensä lakanaköyttä
hitaasti, kietoutuneena ja kaikki kimaltaa;



Pitäisikö meidän käyttää isompaa rumpua?


V slovenščini:
WOW,
ko znanstvenik zapiše signal,
ki ga je dolg zajčji uhelj ujel globoko v vesolju,
ko duh odra izgine v velikem slogu,
ko se lasje pokažejo izpod škarij, izmikajoči se kot kače,
ko se lazarji ovijejo okoli navite rjuhe svojih splovil,
počasi, prepleteni; in vse se sveti.



Bi morali uporabljati večji boben?

Prevedla Gregor Podlogar in Andraž Potrč



UHH,
medtem ko si znanstvenik zabeleži signal
iz globine vesolja, prestrežen s podolgovatim zajčjim ušesom;
ko se duh impresivno odpravi z odra;
ko lasni prameni gibko zdrsnejo izpod škarij;
ko slinarji vijugajo po menstrualni črti svojih spolovil
počasi, prepletene črte se svetlikajo;


Ali naj uporabimo večji boben?

Prevedel Iztok Osojnik


Suomi:
WOW

rumpua rintakehässä ja rintakehän näyttämöä joka aukeaa kohti silkkistä merta
ja kelluu siinä vyötäisiä myöden;


musta rouva soittorasia kolmipiikki torneja nostava läpipäästävä kaarellinen, gargoileja esiin työntävä, suihkuava;
Yön yöpaita, vesisaavi, pisarat halki pimeän, neutriino,
ratsastavat, tyhjäsilmäinen, uusi;
Vanhapartainen kivi, oikealla murattihelmainen pylväs ja
sen vartija,
kivinen pyöreäselkäinen vastaitsensäpessyt kissa
hyvää yötä yön paita liehuva niityllä;



riutat ja särkät kultaisessa meressä;
mosaiikki;
Venus kuin helmikoruinen käsi läpi pilvien;
Seulaset;
epäselvän sanan kultainen kärki ilmassa;



kointähti valkoisena yönä, kesy, perhosmainen, pieniä koukkuja ilmassa
perhosentoukka ilmasta läpi;



Juhannusyö;


V slovenščini:
WOW,

boben v prsnem košu in oder prsnega koša, ki gleda na svileno morje
in lebdi v njem do pasu.


Črna gospa, glasbena skrinjica, riba zet, dviguje stolpe, prepustno,
nabrano, proizvaja groteskne spake, vodometno,
spalna srajca noči, posoda za vodo, kaplje skozi temo, nevtrin,
jezdeci, nekdo praznih oči, nov,
kamen s staro brado, na desni strani steber z obrobo iz bršljana
in njegov stražar,
kamnita mačka z okroglim hrbtom, ki se je pravkar umila.
Lahko noč, spalna srajca noči, ki plapolaš na travniku.



Grebeni in plitvine v zlatem morju;
mozaik.
Venera kot roka z biseri skozi oblake;
plejade.
Zlat vrh nerazumljive besede v zraku.



Jutranjica v beli noči, udomačeno, metuljasto, kljukice v zraku.
Gosenica skozi zrak.



Kresna noč.

Prevedla Gregor Podlogar in Andraž Polič



UHH

boben v rebrasti kletki in rebrasta kletka na odru, ki se odpre na morje iz svile
in tam plava do pasu globoko;

črna damska glasbena skrinjica, tri konice se dvigajo nad oboki dopuščenega bogastva,
škropeč kot iz grotesknih rilcev žlebov;
Spalna srajca noči, vedro za vodo, kapljice v mraku, nevtrino,
hiteč, z votlimi zrkli, nov;
Star, zrnat kamen, na desni steber, obrasel z bršljanom in
njegov čuvaj,
zaobljena kamnita mačka, ki se je ravnokar oblizala
Lahko noč spalne srajce, ki plapolajo na zelenici;


grebeni in plitvine na zlatem morju;
mozaik,
Venera kot roka, okitena z biseri, blesti skoz oblake;
Rimščice;
zlata konica kopja nejasne besede na nebu;

jutranja zvezda v beli noči, krotka, podobna metulju, drobni kaveljčki na nebu
gosenica čez nebo;

Kresna noč;

Prevedel Iztok Osojnik


Suomi:
Puiden välinen informaatio ja kulta kulkee niiden äärimmäisissä oksissa,
ohuissa ja kietoutuvissa kuin hiussuonet, ja niiden juurissa, jotka toimivat
samoin ja joiden kautta kulta syntyy maaperään. Hiekka-aavikko on täynnä pientä rakennetta jonka varaan sen näkyvä, liikkuva aaltoilu laskeutuu: erilaisia telineitä, hienoisia tikkaita ja nostureita. Avaruudessa jonoja muodostavat kaikentasoiset kappaleet, alussa ja lopussa elinkaartaan, ne ymmärtävät sen osana
avaruuteen syntymistään, että tiedon pitää kulkea eteenpäin.

Kuin pölyttyminen se etenee. Keruuta voisi kuvata suuri harava, joka koskettaa siellä täällä, mutta saattaa saman tien liikkeeseen: saapuukin imuri, joka heittää, pyörre, jossa tapahtuu. Sillä on hiukset. Niiden herkkyys on selvää jo kaukaakin nähtynä, takaa, ne melkein kertovat ilmeen. Kaikkeus miettii. Se on vain yksi meistä.



Lehti kerrallaan on rakastettava nemofilia-kukkaa ja se tyhjennettävä.



Kaikki olemme valjaissa, kieseissä, pihdeissä,
jotka päihdyttävät, vievät pois, laskevat maahan.


Suomi:
Että elämä kulkee käsiin ja jalkoihin eikä niitä palele, kun rakkaus
ehkä saa unohtamaan ne hetkeksi.
Rakastetun kädet ja jalat. Kaikki jotka halu on nostanut kietoutuvat ilmassa.
Juhannusyö, kun aurinko ei vaihdu.



Meitä kaikkia on kannettu aikoinaan, siksi pidämme niin paljon parvekkeista.
Kuin tarjottimella ovat laivan valot, nekin lupaavat että rakkaus löytyy. Onko se ollut kätkettynä? Ehkä meren sisään. Ehkä saaren sydämeen, kirstuun. Kun kuvittelee
jo tienneensä, ei ole kuitenkaan tiennyt. Jotakin tämä peto vartioi, jotakin sen kuuman hengityksen takana on oltava. Kun ei kukaan vastaa, ja näin suuri hiljaisuus enteilee jotakin. Odotus kasvaa, on yhä mahdottomampaa sen raueta.



Pistemäisyys: kuitenkaan kaikkeudessa ei ole yhtäkään yksinäistä pistettä. Kaikki muodostuu niiden välille syntyneistä radoista. Aluksi ne ovat, ja sitten ne alkavat toimia, lähettää, ja ne tulevat sidotuiksi toisiinsa. Ja siitä me tunnemme kaiken mikä on meille tuttua. Yhdestäkin pisteestä, ja sitä kautta viesti kulkee koko sen laajuuteen. Täällä kaukana sinun laitamillasi kulki äsken rakkaus! Se joi sinun joestasi.


Suomi:
Mitä hiukset ovat?
Se osa ihmisissä mikä eniten muistuttaa lehtiä tai piirtää kulkemisen viivoja. Jos unohdetaan aika, hiukkasen edessä yhtä hyvin kuin sen takanakin on jo kulkemisen viiva. Hiukkanen on oikeastaan jo piirretty kaikkeuden halki.
Mutta me olemme unohtaneet ajan, meidän hiuksemme ovat jäykistyneet. Näemme jo liian selvästi edessäpäin minne kaikki on menossa. Täytyisi vahvistaa signaalia. Aineen ominaista spektriä. Etteivät sopimukset tule allekirjoitettuina valmiiksi. Ohuita kihartuvia merkkinauhoja tulvii kuitenkin meistä.



Kukaan jolla on suunnaton valta ei oikein herätä kateutta, paremminkin sääliä: oli hän hyvä tai paha, hänen täytyy syöksyä aluksen keulassa halki yhä kiehuvamman avaruuden. Ja yksittäiset pelottomat, jotka avaavat portteja ja aiheuttavat pieniä häiriöitä kenttään missä kulkevatkin, heidän osansa voi olla aivan kohtuuton. Meidän täytyy voimistaa pieniä häiriöitä. Meidän pitää hidastaa valtavaa ohjainta.


Ei niin etteikö kaikki olisi kirjoitettu, kyllä kaikki on. Viimeiseen etäiseen tapahtumiseen asti kaikki jo tapahtuu. Siinä on paljon tulkinnanvaraisuutta. Mitä pienempään tarkennetaan, sitä kevyemmin kirjoitus tuntuu koskettavan. Kunnes tulevat näkyviin täysin tuulessa puhallettavat ihmiset, joiden liikettä ei sido mikään.



Kuin nippuina he pyyhkivät maan pintaa. Minkä lain mukaan he liikkuvat? Mitä on tämä elämä joka heissä on? Tämä yksilöllisyys joka aaltoilee koordinaatistossa ja on ilmaistu salaisessa käärössä?



Pelottomalle täytyy antaa pisaroita kun hän tulee takaisin. Peloton on tuntematon siitä kohtaa missä pelko olisi, meidän täytyy pitää hänestä huolta. Silittää selkää pyörein liikkein. Kuin raidallista olentoa raitoja pitkin.


English:
What is hair?
That part of a person which is most like foliage or draws the lines of
movement. If we foret
about time, there is a line of movement both in front of a particle and
behind it. Already, of
course, the particle has drawn across the universe.
But having forgotten time, our hair has petrified. Now we are far too
prescient, we can see where
everything is heading. This means we should strengthen the signal, matter’s
own characteristic
spectrum, as we do not care for agreements which arrive already signed.
Slender curly coils of
data are still streaming out of us.
Those with unlimited power arouse more pity than envy: good or bad, they
have to be flung
through ever-overheating space in the bow of a ship. And the few intrepid
ones, who open gates
and cause small commotions in the field wherever they go, may meet an
altogether
unreasonable fate. We must amplify the small commotions. We must slow down
the gigantic
tiller.
Not that everything isn’t written, everything is. Down to the last distant
happening everything
happens already. It’s all very much a matter of opinion. The smaller the
focus, the lighter the
writing seems to touch, until the focus shows us how totally wind-blown
humans are, how their
movement is bound by nothing.
Their clusters brush the surface of the earth. What is the law that governs
their comings and
goings? What is this life that they possess? This uniqueness that ripples
out in a matrix of
bearings and is expressed in an unknown scroll?
The intrepid one must be given beads on return. We must show care, however,
as such a person
is unrecognizable among frightened folk. Stroke the back with circular
movements. Like a
striped creature along the stripes.

Translated by Ciaran O'Driscoll


V slovenščini:
[…]

Ne da vse še ne bi bilo napisano, že je. Do poslednjega oddaljenega dogodka se vse
že dogaja. Vse je odprto za razlago. Večja je osredotočenost, lažje se, kakor se zdi, zapis dotakne. Potem pa se nam v žarišču povsem izostrijo prepihana človeška bitja in nič ne ovira njihovega gibanja.

Kakor butare pometajo površino Zemlje. Kateri zakon vlada njihovemu gibanju? Kaj je to življenje v njih? Individualnost, ki valovi v koordinatnem sistemu, izraženem na skrivnem zvitku?

Neustrašnemu je treba na povratku ponuditi drobce. V točki strahu ne poznajo neustrašenih, pokazati moramo, da nam je mar. Pogladiti hrbet s krožnimi gibi. Kot bi bitje s progami gladili vzdolž podolžnih lis.

Prevedel Iztok Osojnik

The 12th Golden Boat Poetry Translation Workshop 2014

IN MEDIA

• Bogdan Macarol: Kosovela bodo kmalu brali tudi Japonci. Primorske novice, 1. 9. 2014.  
• Lea Dvoršak: Ko se pesmi rodijo v novem jeziku. Dnevnik, 27. 8. 2014.

MUSIC & POETRY IMPROVISATIONS (Hiroshi Hasebe & Andraž Polič) at MySpace and YouTube

PROGRAM

Sunday, 24 August - arrivals
19:00 – Welcome dinner

Monday, 25  August
9:30 – Working session
13:00 – Lunch
15:00 – Public conference
19:00 – Dinner

Tuesday, 26  August
9:30 – Working session
13:00 – Lunch
15:00 – Excursion (Škocjan Caves)
19:00 – Dinner

Wednesday, 27  August
9:30 – Working session
13:00 – Lunch
15:00 – Walking excursion
19:00 – Dinner

Thursday,  28 August
9:30 – Working session
13:00 – Lunch
18:30 – Dinner
20:00 – The Golden Boat reading in Škocjan

Friday, 29 August
9:00 – Departure for Ljubljana
11:00 – The Golden Boat Reading at the Trubar Literary House in Ljubljana
18:00 – Departure for Škocjan
19:00 – Dinner

Saturday, 30  August
9:30 – Session on translating poetry
13:00 – Lunch
15:00 – Excursion to Tomaj or Vremščica
20:00 – Farewell Dinner

Sunday, 31  August
Departure after breakfast

Participants: Iztok Osojnik, Glorjana Veber, Gregor Podlogar, Andraž Polič, Tatjana Jamnik, Goran Potočnik Černe, Urška Černe Potočnik (all Slovenia), Ciaran O'Driscoll (Ireland), Marta Podgórnik (Poland), Fiona Sampson (UK), Francisco Larios (Nicaragua), Pauliina Haasjoki (Finland), Hiroshi Hasebe (Japan)